sataa
kiviä on taivas mustanaan
ja mihin kuljenkin ne
niskaani piiskaavat
taakkani on kantaa
pilviä harteilla
pilviä jotka itkee
kivistä sadetta
miksi te minua seuraatte
missä olen, tekin olette
aina synkkinä kohti aamua
miksi te minua seuraatte
missä olen, tekin olette
aina synkkinä kohti aamua
ei taivaan painoa
kukaan kantaa jaksa
ihmisen pojalle
on taakka liian raskas
en ole yksi niistä joita hyviksi kutsutaan
ei hyvyys minuun koskaan jäänyt asumaan
aurinko ei minulle loista, ei taivas sinerrä
olen koko halvan elämäni elänyt pimeässä
pahavirsi
kunpa voisin tämänkin virren takaa haudan laulaa
niin ei tarvitsisi ajatella tätä helvetin tuskaa
aurinko ei minulle loista, ei taivas sinerrä
olen koko halvan elämäni elänyt pimeässä
Joku minua kutsuu
seuraamaan pimeyteen
ääni sisälläni
haihtuu syvyyteen
aika ajoin se palaa
minua vainoamaan
joskus sitä seuraan
en perille kuitenkaan
miksi kutsut minua
Nykyään se tulee
useammin kuin ennen
melkein joka yö
sitä kuunnellen
valvon vaikka väsyttää
ei silti nukuta
pimeys minua viettelee
ei enää pelota
miksi kutsut minua
muistan pienen pojan
joka minä joskus olin
en pahaan koskaan kyennyt
kunnes pahan sitten koin
hän kädestäni puristi
kuten minä äitiäin
silmät mustat lämmitti
silloin pahan minä näin
miksi kutsut minua
nyt jo vanhempana
hänen perään minä menen
yli puolenvälin
suoraan paikkaan viimeiseen
siellä liekit palaa
vaan eivät satuta
paikka täynnä pahaa
ja silti rakkautta
joka kerta kun sinut nään
sinuun rakastun uudelleen
joskus tuntuu ettei enempää
rakkautta mahtuisi sydämeen
joka vihaa ennen omisti
köytti luihin ja mustaan hukutti
kunnes saavuit ja huuhdoit pois
vihan siemenet ja rakkauden toit
mutta osaa rakkauskin satuttaa
osaa avata haavat uudestaan
ei ole helppoa rakastaa
jos ei osaa kuin vihata
niin paljon mahtuu rakkauteen
ettei ihmismieli sitä käsitä
eikä mikään voisi olla parempaa
kuin kanssasi jakaa elämä
pidä minua kädestä
ja purista kovempaa
näytä minulle tuska
jotta voin rakastaa
syleile minua ja saa
demonini ulos pakenemaan
mutta osaa rakkauskin satuttaa
osaa avata haavat uudestaan
ei ole helppoa rakastaa
jos ei osaa kuin vihata